Maailma on täynnä erilaisia pelejä. On olemassa muun muassa pallopelejä, videopelejä, kasinopelejä, korttipelejä, tietokonepelejä ja lautapelejä.

Ehkäpä eräällä tavalla kaikkein jaloin pelaamisen muoto on kuitenkin erilaiset älypelit, jotka testaavat pelaajansa älykkyyttä ja ylipäätään kyvykkyyttä. Älypelit ovat usein sellaisia, joita kuka tahansa voi koettaa ja joista kuka vain voi nauttia, mutta viime kädessä älypeleissä pärjäävät ainoastaan kaikkein lahjakkaimmat yksilöt.

Tässä tekstissä sukellamme tällaista fiksuja suosivien pelien pariin. Aivan ensiksi tutkimme näiden pelien merkitystä ja arvoa, minkä jälkeen listaamme vielä kolme kappaletta erilaisia pelejä, joita voit lähteä kokeilemaan koska tahansa. Ei kuitenkaan kannata erehtyä luulemaan, että kukaan olisi seppä syntyessään näissä peleissä!

Älypeleistä on myös oikeaa hyötyä

Välillä meistä ihmisistä saattaa tuntua siltä, että mikään tekemämme ei vaikuta mihinkään. Me vain elämme elämäämme ja päivät seuraavat toisiaan suurin piirtein samanlaisina ilman, että meillä on asioihin juuri päätäntävaltaa. Tämä luulo on kuitenkin väärä, sillä oikeasti lähes kaikella, mitä me teemme, on jotain merkitystä johonkin suuntaan.

Hyväksi esimerkiksi voi ottaa kännykän näpyttelyn. Jos vietämme liikaa aikaa ruudun parissa katsellen vaikkapa muutaman kymmenen sekunnin mittaisia Tiktok- tai YouTube Shorts -tyylisiä videoita, vähentää tämä hiljalleen keskittymiskykyämme. Ongelma tietysti tulee siitä, että opetamme vähitellen aivojamme keskittymään ainoastaan lyhyttä huomiota vaativiin asioihin. Kun toimimme näin liian pitkään ja usein, eivät aivomme enää yhtä tehokkaasti kykene keskittymään pitkiä aikoja kerrallaan.

Toisaalta voimme myös samojen periaatteiden avulla kehittää aivojamme. Pelatessamme älypelejä aktivoimme samalla aivojemme etuotsalohkoa, joka vastaa monista teoistamme, suunnittelusta ja ongelmanratkaisusta. Kun sitten pelaamme näitä pelejä useammin, lisääntyy aivojen neuroplastisuus, mikä pitää mielemme terävinä paremmin ja pidempään. Samalla tavalla myös esimerkiksi muistimme kehittyy parhaiten, kun käytämme sitä.

Ei siis kannata pelästyä tai turhautua, jos älypelien ja muistipelien pelaaminen ei aluksi meinaa luonnistua. Päinvastoin kannattaa ottaa tämä merkkinä siitä, että hermoratojen aktivointi ja stimulointi todennäköisesti on hyvä idea. Vähitellen huonomuistinenkin ihminen voi kehittää muistiaan paremmaksi ja mieltään terävämmäksi, johon listaamamme pelit ovat hyvä apukeino.

Tetris hieman erilainen älypeli

Tetris on yksi ensimmäisistä videopelimuotoisista älypeleistä, joka on onnistunut nousemaan osaksi populäärikulttuuria. Moni toteaa esimerkiksi auton takakonttia tai muuta pientä tilaa täyttäessään, että tilanne tuntuu kuin Tetrikseltä.

Tetris on venäläisen ohjelmistosuunnittelijan Alexey Patijnovin vuonna 1984 julkaisema video- ja tietokonepeli. Tetriksen tavoitteena on saada taivaalta putoavat erimuotoiset palikat mahdutettua ruudulle niin, että niiden viereen ei jää välejä. Kun yksi vaakasuora rivi on täytetty palikoille yhtenäisesti, poistuu kyseinen rivi pois ruudulta. Osaavissa käsissä yksittäinen Tetris-peli voi kestää hyvin kauan, kun pelaaja saa valmiita rivejä ruudulta pois nopeammin kuin ruutu ehtii täyttyä. Peli päättyy siinä vaiheessa, kun palikoiden kasa nousee ruudun yläreunaan asti.

Tetris on äärimmäisen suosittu peli, josta on yli 30 vuoden aikana tehty lukuisia eri versioita lähes kaikille eri pelikonsoleille ja -alustoille. Viimeisimpänä julkaistiin modernisoitu kolmiulotteinen versio Tetris Effect vuonna 2018. Toisaalta olemassa on kuitenkin myös nettikasino versio joka ammentaa inspiraatiota Tetriksestä, kuten Wazdanin kolikkopeli Cube Mania Deluxe, jossa hyödynnetään tuttua kuutiopohjaista visuaalista ilmettä sekä mekaniikkaa, jossa täyttyvät rivit katoavat ja paljastavat uusia yhdistelmiä ja voittomahdollisuuksia.

Shakki on älypelien isoisä

Älypeleistä puhuttaessa yksi peli nousee mieleen aivan ensimmäiseksi. Tämä peli on tietenkin shakki, joka tunnetusti vie pelaajansa päättelykyvyn ja ongelmanratkaisutaidon äärirajoille.

Shakin historia ulottuu erittäin kauas. Ensimmäistä kertaa shakin tapaista peliä Chaturangaa pelattiin Intiassa jo 600-luvulla eli noin 1400 vuotta sitten. Chaturangan pelinappuloina nähtiin nykyäänkin shakista tutut sotilas ja ratsu sekä toisaalta myös ainakin vaunu ja elefantti. Hauskana anekdoottina aikaisessa shakissa peli päättyi huutoon “Shah mat”, joka tarkoitti “Kuningas on avuton”. Tänä päivänä shakki tietenkin päättyy “shakkimattiin”.

Shakki on peli, jota opetetaan lapsille lukuisissa maissa. Yhteensä shakilla on joidenkin arvioiden mukaan noin 600 miljoonaa pelaajaa. Niin sanottuja huippupelaajia puolestaan on ilmeisesti noin 1800. Moni toisin sanottuna osaa shakin säännöt, mutta todellisella huipputasolla ikiaikaista peliä pelaavat vain harvat.

Vuoden 2025 lopussa ilmoitettiin, että shakkia päästään pelaamaan ensi vuonna kilpailullisesti myös Helsingissä järjestettävässä Assembly-tapahtumassa.

Sudoku kuuluu sekin suomalaisten suosikkeihin

Sudoku kuuluu myös älypelien klassikoihin. Nimestään huolimatta kyseessä ei kuitenkaan ole aasialainen vuosisatoja tai -tuhansia vanha peli, vaan sudoku kehitettiin alun perin Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Ensimmäinen sudoku julkaistiin The New York Timesissa, joka omistaa myös Sanulinkin inspiraationa toimineen Wordlen.

 Alun perin sudokun nimi oli hieman tylsästi vain Number Place eli “numeropaikka”. Ei tosin mennyt aikaakaan, kun japanilaiset ottivat pelin omakseen ja nimesivät sen sudokuksi. Sudoku-nimi on lyhenne japaninkielisestä fraasista, joka tarkoittaa suomeksi “numeroiden on oltava yksinäisiä”.

Sudokussa pelaaja lähtee täyttämään ruudukkoa, jossa numerot 1–9 saavat esiintyä ainoastaan kertaalleen samalla rivissä, samassa sarakkeessa ja 3×3-lohkon sisällä. Jutun juonena on, että osassa ruuduista on jo valmiiksi numero, joten pelaaja joutuu pähkäilemään, mitkä jäljelle jäävistä numeroista sopivat mihinkin kohtaan.

Toisin kuin kahden pelaajan kanssa pelattavassa shakissa, yksin pelattavassa ja hyvin suunnitellussa sudokussa ratkaisuja on lähtökohtaisesti olemassa aina ainoastaan yksi. Sudokut myös saa ratkaistua silkalla päättelyllä, joskin vaikeustaso voi toisinaan olla hyvinkin korkea.

Suomeen sudokut tulivat sanomalehtien mukana 2000-luvun alkuvuosina. Vielä tänäkin päivänä moni suomalainen täyttää sudokuja päivittäin, mutta ainoastaan oikeasti hyvät pelaajat saavat aina tehtyä ne loppuun. Vieläkin enemmän taitoa tietenkin vaaditaan, jotta sudoku saadaan ratkaistua nopeasti.